Tuulikki Ukkola

Liberalismi ei olekaan kuollut

Liberalismi ei sittenkään ole Suomesta kuollut.  Kokoomusnuorten ohjelma on 90-prosenttisesti
kannatettava ja etenkin talouspoliittinen osio kelpaisi sellaisenaan toteutettavaksi. Yhtä lailla on iloittava kokoomusnuorten Henri Heikkisen ja Antti Vesalan pamfletista ”Elämää Hyvinvointivaltiossa”.  

Ensiarviona voisi sanoa, että tuskinpa edes yhteiskuntatutkijat voisivat pamflettia paremmin analysoida suomalaisen hyvinvointivaltion tilaa. Toki he voisivat, mutta eivät sitä tee. Näin siksi, että tutkijatkin rakastavat järjestelmä-Suomea, koska he ovat napanuorastaan sidoksissa tähän yksilöä kuristavaan yhteiskuntaan.

-----

Noin kaksikymmentä vuotta sitten -  vuonna 1995 ­­– Liberaalinen kansanpuolue
kärsi eduskuntavaaleissa rajun vaalitappion, jonka seurauksena puolue kuopattiin ja haudattiin.  Yksi yksinäinen kansanedustaja ei onnistunut pitämään puoluetta pinnalla.

Osittain se oli kansanedustajan syy; hän epäonnistui työssään. Mutta syytä oli myös nuorsuomalaisessa puolueessa, joka syntyi juuri vaalien alla ja kilpaili samoista äänestäjistä. Nuorsuomalaiset saivat kaksi kansanedustajaa. Mutta siihen sekin yritys sitten tussahti. Tämäkin puolue hävisi ja kuihtui pois.

Näin jälkeenpäin voisi kysyä: olisiko liberalismille näin käynyt, jos LKP ja nuorsuomalaiset olisivat liittoutuneet yhteen? Mutta tunnustelut eivät ennen 1995 vaaleja eivätkä sen jälkeenkään johtaneet mihinkään. Tai johtivathan ne: LKP hävisi puoluekartalta, mutta niin hävisi myös nuorsuomalainen puolue.

Kesti lähes kaksi vuosikymmentä ennen kuin saattoi todeta: liberalismi ei olekaan tästä maasta kuollut, vaan se elää kituuttaa kokoomusnuorissa. Kokoomus ei missään tapauksessa ole liberaalipuolue tai aatteen edistäjä, vaikka Jyrki Kataista voisi – ehkä – kutsua jonkinmoiseksi aatteen kannattajaksi. Mutta hän on sidottu kokoomuksen vanhoihin juuriin, suomalaisen puolueen perintöön ja 70-lukulaisten neuvostoihannointiin.

Mutta jotain on kuplinut pinnan alla. Kokoomusnuorten uusi toimenpideohjelma on täynnä järkeviä asioita, jotka vapauttaisivat suomalaiset valtion, normien ja säännösten kahleista, kannustaisivat oma-aloitteellisuuteen ja ymmärtämään, mitä on olla vapaa, omasta elämästä päättävä itsenäinen kansalainen.

Mutta joukossa on kelvottomia asioita ja ajatuksia. Media teki aivan oikein tuodessaan ne esille. Sananvapaus kuuluu kaikille, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, pakolaiset ja
turvapaikan hakijat eivät ole rasite, vaan suoranainen siunaus maassa, jossa on
liikaa niitä, jotka eivät haluaisi tehdä töitä.

Mutta yhtä  kelvottomia olivat tunnettujen kokoomusvaikuttajien tuomiot: ”kokoomusnuoret romuttavat puolueensa aateperinnön”  (Maija Perho). Suorastaan naurettava oli Ilkka Kanervan tuomio, kun muistaa, minkälaista peliä Knervan johtamat kokoomusnuoret pelasivat Suomen
tulevaisuudella 70-luvulla Tehtaankadulla. Yhtä lailla voi ihmetellä yleensä fiksun
puoluesihteerin Taru Tujusen jyrkkää tuomiota. Kaiken huipuksi Susanna Koski on
joutunut – ainakin yhden toimittajan - avoimen pilkan kohteeksi.

-----------------

Kokoomusnuorten vaatimukset Suomen pelastamiseksi ovat 90-prosenttisesti kannatettavia, etenkin talouspoliittinen osio on erinomainen. Kun nuorten uudistuslistaan yhdistää kahden kokoomusnuoren – Henri Heikkisen ja Antti Vesalan – pamfletin, olo on kuin villivarsalla.

Suomi on kahdessa vuosikymmenessä rakentanut sellaisen järjestelmien, sääntöjen, valvojien ja ay-miesten bunkkerin, ettei täällä ole enää tilaa hengittää. Aina on joku valvomassa, aina on joku kumma laki, joka puuttuu aivan hulluihin asioihin. Ihminen ei ole minkään arvoinen, ellei hän noudata määräyksiä.

Jo 1990-luvun alussa monet Esko Ahon hallitusta auttavat virkamiehet sanoivat, että julkinen sektori on aivan liian suuri. Kahdessa vuosikymmenessä se on vähintään tuplaantunut. Joka vuosi eduskunta säätää kymmeniä tuhansia lakipykäliä, joita valvomaan tarvitaan uusia virastoja, uusiavirkamiehiä. Julkinen sektori on paisunut aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin. Julkista sektoria on pakko leikata,
muuten teemme konkurssin.

Pamfletissa hoksautetaan, että kunnilla on 535 tehtävää, joita varten tarvitaan tuhottomasti toteuttajia ja valvojia. Tällä hetkellä tehtävien määrä on noussut jo yli 550:n. Ja kuitenkin eduskunnassa riidellään, pitäisikö tehdä kuntauudistus, ja jos pitäisi, niin minkälainen. Sotesta ei tule lasta eikä p…, kun kepu pitää kiinni maakuntamallistaan. Kukaan ei ole tuonut esiin
syytä, miksi.  

No siksi, että mitä enemmän keskustalla on kunnanvaltuutettuja ja tulevaisuudessa maakuntavaltuutettuja, sitä enemmän se saa  puhalletuksi piiri- ja paikallisjärjestöilleen
veronmaksajien varoja. Näin siksi, että jokaisesta kokouspalkkiosta maksetaan ns. puoluevero paikallisyhdistykselle ja piirille. Parasta ennakoida tuleva tilanne, sillä eiväthän Juha Sipilän rahat vuosikausiksi riitä.

Pamfletin johtava idea on tietenkin liberaalisuus, yksilön oikeus omiin valintoihin ja valtion valvonnan supistaminen. Vaikka nuoret kirjoittajat kannattavat valtion roolin radikaalia vähentämistä, yövartijavaltiota ei sentään vaadita. Valtiota ja kuntia tietenkin tarvitaan, mutta vain aitoon tarpeeseen. Sen sijaan kansalaisten kyttäämisestä on päästävä eroon.

Ja näin lopuksi kokoomuslaisten lukijoiden tiedoksi: olen edelleen kokoomuksen jäsen, mutta liberalismista en ole koskaan luopunut. Nämä kaksi asiaa voivat hyvin yhdistyä muissakin kokoomuslaisissa – ainakin nuorissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Kiitos puheenvuorosta ja kehuista kirjoittamaani talouspolitiikkaosioon liittyen!

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Mitä järkeä oli esim. siinä kohdassa, jossa ehdotettiin valtion omistusten yrityksissä myymistä?

Sehän ei ole yksinomaan valtion valvontaa.

Lisäksi ihmettelen sitä, miksi ei saisi olla yhteisesti sovittua (ammattiyhdistysten sopimaa) minimipalkkaa? Suomessa monella on noin 10 €:n tuntipalkka, joka ei oikein elämiseen riitä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Arvelisin, että eräs liberalismin henkeen kuuluva asia on sopimusvapaus. Se lukee myös perustuslaissamme. Sen voisi nähdä ulottuvan myös työsopimuksiin, joten voidaan esittää mysö kysymys: "Miksei ihminen saisi itse sopia työehdoistaan?" Jotkut todella tekevätkin niin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusvapaus
Olemme vain tottuneet kolmikantaan tai korporatiiviseen "yleiseen toisten puolestapuhumiseen", jota harjoitetaan mm. työmarkkinasopimusten tupo-pöydissä, nyttemmin myös liitto- tai yrityskohtaisissa pöydissä, ehkä joskus entistä enemmän myös yksilöllisesti räätälöidyin menetelmin?
Kuulostaako mahdottomalta tai sietämättömältä ottaa joukkovoiman sijasta itse tätä vastuuta kantaakseen (ja sopia vaikka 12-16€/t korvauksesta)? Minä vain kysyn...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Yhteisesti sovitun minimipalkan etu on se, että työntekijä tuntee asemansa turvatuksi.

Tottakai voi matalapalkka-alan työntekijä sopia tuntipalkakseen 12-16 €/h, vaikka alan TES:n mukaan minimipalkka olisi 10 €/h. On vaan eri asia, suostuuko työnantaja tähän. Suurempaa palkkaa mitä TES määrää saa siis maksaa.

Jos ei olisi yhteisesti sovittua minimipalkkaa, niin työnantajahan voisi maksaa vaikka vitosen tunti, jolla ei pysty elämään. Palkan pitää olla sellainen, että sillä pystyy maksamaan ainakin välttämättömät elinkustannukset.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #21

Ei kenenkään ole pakko tehdä työsopimusta, jos ei ole siihen tyytyväinen. Sen sijaan moni nuori tai maahanmuuttajataustainen ihminen ei saa MINKÄÄNLAISTA työtä, koska heille ei yksinkertaisesti aina voida maksaa 10 euroa tunnilta. Onko tämä hyvä tilanne? Jos yrittäjä kokee minimipalkan liian suurena, hänen on työntekijän palkatakseen esimerkiksi huononnettava tämän työsopimusta muilta osin. Yleensä tosin hän ei pysty tällaisessa tilanteessa tarjoamaan kyseiselle työnhakijalle mitään työtä, koska eivät yritykset tappiolla pysty työpaikkoja luomaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #24

Pakko ja pakko..:/Jos ei muuta työtä saa, niin silloin voi olla pakko. Joskus ei kannata tehdä liian pienipalkkaista työtä, koska se palkka ei riitä elämiseen Suomessa.

Jos on niin pienipalkkaista työtä, että ei ole varaa maksaa kymppiä tunnilta, niin sellaista ei kannata yrittäjän kenelläkään teettää tai yrittää myydä tuotetta, jonka tekeminen on ollut niin halpaa, tai palvelua. Sitten kannattaa yrittäjän miettiä uudestaan, onko oma yritystoiminta kannattavaa ja kannattaako jatkaa. Onko myytävä tuote tai palvelu sellainen, että se kiinnostaa asiakkaita, ja kannattaako kehittää yrityksen toimintaa tai liikeideaa.

Onneksi Suomessa yritykset voivat saada tukia ja starttirahaa yhteiskunnalta. Yksittäisen työntekijän ei sitä tukemista tarvitse tehdä. Vaikka onhan se ihan reilua, että jokainen "puhaltaa samaan hiileen"

Suomessa on niin korkeat elinkustannukset, ja palkan pitäisi kyllä jo 2000-luvulla riittää elämiseen.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #26

"Pakko ja pakko..:/Jos ei muuta työtä saa, niin silloin voi olla pakko. Joskus ei kannata tehdä liian pienipalkkaista työtä, koska se palkka ei riitä elämiseen Suomessa."

Ei kukaan yrittäjä tarjoa työtä esim. 5€/h, koska hän tietää, ettei työvoimaa tarjota hänelle tuohon hintaan. Eli käytännössä kenekään ei tarvitse tuohon hintaan myydä työtään, koska myös kilpailevia työnantajia on aidossa kilpailutilanteessa tarjolla.

Työsopimuksen tulisi olla sellainen, että kumpikin osapuoli kokee hyötyvänsä. Työnantaja kilpailuttaa työvoimaa etsien parasta vastinetta rahoilleen, työhakija kilpailuttaa työnantajat etsien parasta vastinetta työlleen.

Mikäli yrittäjä ei koe voivansa maksaa työnhakijalle kymppiä tunnilta, hän muuttaa työnkuvan vaatimustasoa niin, että se vastaa tuota hinnoittelua. Tällöin alkuperäinen työnhakija ei edelleenkään saa työtä, vaan työhön valitaan pätevämpi henkilö, jolle tuo palkka voidaan maksaa. Ei yrittäjä voi liikevoitostaan luopua vain minimipalkan takia, sillä voittoa tarvitaan yrityksen toiminnan laajentamiseen ja investointeihin, joilla luodaan lisää työpaikkoja.

Lisäksi, miksi yksittäisen työntekijän pitäisi tukea yrityksiä, vaikka valtio ei sitä tekisi? Eikö yritysten pitäisi tulla toimeen omillaan ja osoittaa pätevyytensä markkinoilla tuottaen ihmisille heidän haluamiaan asioita? Starttiraha on toki ihan hyödyllinen järjestelmä, mutta en kannata yksittäisten toimialojen ja yritysten tukemista ihmisten verorahoilla, niillä kun ei tällöin ole painetta tehostaa liiketoimintaansa..

"Suomessa on niin korkeat elinkustannukset, ja palkan pitäisi kyllä jo 2000-luvulla riittää elämiseen."

Riittävätkö työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuki elämiseen? Kaikki on Suomessa kallista juuri ihmisten työllistämisen vaikeuttamisen takia, jolloin valtava määrä ihmisiä jää kokonaan työelämän ulkopuolelle, vailla toivoa nousta sosiaaliavustuksia korkeampaan elintasoon.
Juuri niiden ihmisten (nuoret ja maahanmuuttajat), jotka kipeästi tarvitsisivat työkokemusta ja yhteiskuntaan osallistumisen tunnetta, työllistäminen on hankalaa, sillä heidän työpanoksensa ei välttämättä -aluksi- riitä minimipalkkaan.

Korkeat elinkustannukset johtuvat korkeasta verotuksesta, joka puolestaan johtuu valtion tulojen tehottomasta allokoinnista mm. markkinoita vääristäviin yritys- ja toimialatukiin. Kaikkien yritysten tulisi olla samalla viivalla. Lisäksi ulkomaille syydetään tolkuttomat määrät verorahoja. Työttömyys nostaa veroja ja esim. ammattiyhdistysten intresseissä on rajoittaa halvemman työvoiman saatavuutta, he saavat näin kilpailuedun työmarkkinoilla. Suuri ongelma on täten myös yleissitovat työehtosopimukset.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #27

Suomessa esim. puhelinmyyjän takuupalkka on noin 5€/h. Joten kyllä sellaista tarjotaan, ja on ihmisiä joiden on se pakko ottaa vastaan. On aloja, joissa työtehtävät voivat olla kellotettuja ja niinpä palkka maksetaan sen mukaan, vaikka menisi enemmänkin aikaa.

Tottakai työnantajalla on oikeus maksaa enemmän, mitä on TES:n minimipalkka. Jos on niin vähäistä työtä, että ei voi maksaa minimituntipalkkaa, niin sitten se työ kannattaa tehdä itse, teettää omilla lapsilla tai palkata osa-aikainen työntekijä lyheksi aikaa. Elikä parempi lyhentää työpäivän kestoa kuin tuntipalkkaa.

Palkkaa ei makseta voitosta, vaan tuloksesta tai oikeastaan liikevaihdosta. Voittoa mietitään vasta sitten kun on yrityksen menot hoidettu. Tottakai yrittäjä voi luopua voitosta. Nostaa itselleen palkkaa ja on tyytyväinen kun saa palkkaa tekemästään työstä ja on saanut yrityksen välttämättömät menot hoidettua.

Suomessa onneksi on kehitysrahastoja, joista olisi hyvä saada halpakorkoista lainaa investointeihin. Ei ketään tässä maailmassa voi suuria hankintoja säästöillä tehdä. Vaikka nytkin on mahdollisuus osa tuloksesta rahastoida kirjanpidossa, eikä siis rahastoiduista varoista tarvitse maksaa veroja.

Samaa mieltä, että turha on yrityksille rahaa antaa. Ennemmin pitää lainata. Paitsi starttiraha on hyvä, koska sillä voi elää ne yrityksen ensimmäiset kuukaudet, ja parempi perustaa yritys kuin olla työttömänä, jos vaan on toimiva liikeidea.

Mitä mieltä olet siitä, että nykyään Suomessa on yrittäjiä, jotka eivät maksa välttämättä yhtään veroa tuloistaan? Jopa 90 000 € pääomatuloista voi olla verotonta.

On todella typerää, että verotetaan tuotteita ja palveluja (tarkoitan ALV:ia). Se nostaa tuotteiden hintaa ja tietty elinkustannuksia. Vaikeuttaa myös yritysten myyntiä. Jos ei olisi ALV:ia, niin pienempi määrä työttömyyskorvausta voisi riittää elämiseen, ja tietty pienempi määrä palkkaa.

Jos ei työpanos riitä minimipalkkaan, niin meillä on onneksi työharjoittelu- ja kuntouttava työtoiminta ym. mahdollisuuksia.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #28

"Suomessa esim. puhelinmyyjän takuupalkka on noin 5€/h"

Tuo takuupalkka on käytännössä palkka tuottamattomasta työstä, eli ei olla saatu myytyä yhtään mitään. Tähän peilaten vaikuttaa ihan loogiselta summalta. Kokematonkin myyjä tienannee helposti tuota enemmän, ja oma panostus näkyy selkeästi palkassa.

"Jos on niin vähäistä työtä, että ei voi maksaa minimituntipalkkaa, niin sitten se työ kannattaa tehdä itse, teettää omilla lapsilla tai palkata osa-aikainen työntekijä lyheksi aikaa."

Näinhän se nykyään pitkälti tehdäänkin, työn teettämisen ollessa muiltakin osin Suomessa kallista. Miksi siitä palkkaamisesta pitää tehdä niin vaikeaa? Nuoria syrjäytyy Suomessa joukolla työ- ja opiskeluelämästä. Yksinkertainen tapa saada heidät elämän syrjään kiinni olisi palkkaamisen helpottaminen. Tästä hyötyisivät KAIKKI osapuolet. Kyllä nämä nuoret nopeasti pääsisivät tulotasossaan nykyisen minimipalkan yläpuolelle. Sama koskee maahanmuuttajia.

"Tottakai yrittäjä voi luopua voitosta."

Ei voi, mikäli hän haluaa laajentaa toimintaansa. Investoinnit rahoitetaan liikevoitosta. Investoinnit luovat työpaikkoja. Nimenomaan kasvuyrityksiä me tarvitsemme.

"Mitä mieltä olet siitä, että nykyään Suomessa on yrittäjiä, jotka eivät maksa välttämättä yhtään veroa tuloistaan? Jopa 90 000 € pääomatuloista voi olla verotonta."

Summa on nykyään 60 000€. Tämä summa on maksimi, eli 9% yhtiön osakkeelle lasketusta matemaattisesta arvosta. Varsin harva yrittäjä pystyy siis tätä järjestelyä tekemään. Nämä osingot eivät ole verovapaita, vaan omistaja on maksanut niistä yhteisöveron. Ilman yhteisöveroa osingot olisivat sen verran suurempia, joten ei niitä voi verottomiksi sanoa. Lisäksi tämä systeemi tulee muuttumaan aikavälillä 2014-2017.

http://www.pwc.fi/fi/verokonsultointi/yhteisovero-...

"On todella typerää, että verotetaan tuotteita ja palveluja (tarkoitan ALV:ia)"

Mielestäni ALV on yksi parhaista tavoista kerätä verotuloja, koska se ei rankaise työnteosta eikä sijoittamisesta eli investoimisesta. Sen tulisi kuitenkin mielestäni olla yhtenäinen tulo- ja pääomaverotuksen kanssa, mieluiten sama prosentti.

"Se nostaa tuotteiden hintaa ja tietty elinkustannuksia. Vaikeuttaa myös yritysten myyntiä. Jos ei olisi ALV:ia, niin pienempi määrä työttömyyskorvausta voisi riittää elämiseen, ja tietty pienempi määrä palkkaa."

Totta, mutta ALV:n poistaminen aiheuttaisi n. 15 miljardin euron loven valtio tuloihin. Mistä olet valmis leikkaamaan? Vertailun vuoksi valtion tulovero tuottaa reilut 5 miljardia vuodessa.

Verohelpotukset ovat minustakin tarpeellisia, ja ne kannattaisi ensisijaisesti kohdentaa taloutta ja työllisyyttä tukeviin toimiin = palkka-, pääoma- sekä yritysverotusta tulisi alentaa. Pitkällä tähtäimellä kaikkea verotusta olisi lievennettävä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #29

Tuottamattomasta työstä? Jos myyjä kahlaa työnantajan antamia nimiä ja puh.nroita läpi ja ilmoittaa työnantajalle, että eivät halua tätä tuotetta tai korjaa muuttuneita numeroita yms. Se kuitenkin on tarpeellista työtä työnantajalle. Ajan tasalla olevat asiakasrekisterit ovat tänä päivänä monelle yritykselle rahanarvoisia.

Sinun tosiaan kannattaisi ottaa selvää siitä, miten pienellä palkalla tänä päivänä voi jotkut ihmiset työtä tehdä.

Ikävä kyllä on vaan tosiasia, että jokainen yritys ei voi kannattaa.

Etkä tosiaan voi ajatella, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä pienellä palkalla siksi, että heidän työpanoksensa arvostetaan alas. Kuka sitten tekee sen rajan, mikä on riittävä työpanos? Ota huomioon, että urakkatahtiin työn tekeminen on eri asia kuin normi työtahti.

Otan esimerkiksi vaikka kaupan alan työt. Nuoret työntekijät yleensä laitetaan ensimmäisenä pullopalautuksia järjestelemään automaatin taakse tai kärryjä keräämään. Nämäkin ovat ihan työtä, vaikka ei tarvitse osaamista yhtä paljon kuin lihatiskillä. Aika turhauttavaa olisi, että kun olet muutaman tunnin kärryjä kerännyt, niin sanottaisiin, ettet voi saada palkkaa sen verran, että voit elää tai tehdä tarpeellisia hankintoja, mutta saat sen verran, että voit ostaa lauantaina karkkipussin.

Yrityksen voi omistaa vaikka kuinka monta ihmistä, ja heillä kaikilla on mahdollisuus nostaa pääomatuloja. Vaikka eivät olisi tehneet työtä itse yrityksen eteen.

Itse poistaisin ALV:n ja verottaisin pääoma- ja palkkatuloja molempia progressiivisesti.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #30

"Tuottamattomasta työstä? Jos myyjä kahlaa työnantajan antamia nimiä ja puh.nroita läpi ja ilmoittaa työnantajalle, että eivät halua tätä tuotetta tai korjaa muuttuneita numeroita yms. Se kuitenkin on tarpeellista työtä työnantajalle. Ajan tasalla olevat asiakasrekisterit ovat tänä päivänä monelle yritykselle rahanarvoisia."

Noh, yleensä myyjän tulee myydä ollakseen tuottava.

"Ikävä kyllä on vaan tosiasia, että jokainen yritys ei voi kannattaa."

Tällainen yritys tekee yleensä konkurssin, eli ei työllisty pian ketään.

"Etkä tosiaan voi ajatella, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä pienellä palkalla siksi, että heidän työpanoksensa arvostetaan alas. Kuka sitten tekee sen rajan, mikä on riittävä työpanos? Ota huomioon, että urakkatahtiin työn tekeminen on eri asia kuin normi työtahti."

Kyllä vähän pienempi palkka on parempi kuin työttömyys. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tulisi lopulta määrittää se palkka.

"Otan esimerkiksi vaikka kaupan alan työt. Nuoret työntekijät yleensä laitetaan ensimmäisenä pullopalautuksia järjestelemään automaatin taakse tai kärryjä keräämään. Nämäkin ovat ihan työtä, vaikka ei tarvitse osaamista yhtä paljon kuin lihatiskillä. Aika turhauttavaa olisi, että kun olet muutaman tunnin kärryjä kerännyt, niin sanottaisiin, ettet voi saada palkkaa sen verran, että voit elää tai tehdä tarpeellisia hankintoja, mutta saat sen verran, että voit ostaa lauantaina karkkipussin."

Olin vuosi sitten kesällä 18 vuotta täytettyäni kaupassa töissä.
Mitään koulutusta tai työkokemusta ei minulla ollut peruskoulun lisäksi. Palkkaa sain 2000€ kuussa. Kaupan alan minimipalkka + viikonloppu- ja iltalisät. Tämän vähemmän ei olisi ollut laillista saada. Puolellakin tuosta summasta olisin mieluusti töihin mennyt.

Olin onnekas saadessani duunia, useimmat kaverini eivät saaneet etsinnästä huolimatta. Minimipalkat vähentävät työpaikkoja usealla alalla.

"Yrityksen voi omistaa vaikka kuinka monta ihmistä, ja heillä kaikilla on mahdollisuus nostaa pääomatuloja. Vaikka eivät olisi tehneet työtä itse yrityksen eteen."

He ovat sijoittaneet itse tienaamiaan rahoja, ottaen riskin tämän rahan menetyksestä. Yritykset tarvitsevat pääomaa toimintansa laajentamiseen, tuotekehitykseen, jne.

"Itse poistaisin ALV:n ja verottaisin pääoma- ja palkkatuloja molempia progressiivisesti."

Tämä olisi totaalisen järjetöntä.. Fakta on se, että työtä verottamalla työn määrä vähenee, eli talous ja sen kasvu heikkenee. Investoimista verottamalla talouskasvu myös hiipuu. Lisäksi ihmisten palkkaa verottamalla heille jää samalla tavoin vähemmän ostovoimaa eli rahaa, eli ei tuo ALV:n poisto auta yhtään mitään. Palkkaveron progressiivisuus lähinnä tekee lisätyöstä kannattamatonta. Mietipä siis uudelleen :).

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #31

Yrityksessä on paljon muutakin työtä kuin myynti. Jonkun on kuitenkin pakko tehdä asiakasrekisterit.

On olemassa 18-vuotiaita, jotka asuvat omassa asunnossa. Heille ei riitä puolet 2000:sta kuussa.

"He ovat sijoittaneet itse tienaamiaan rahoja" Tää nyt taas on sitä romantiikkaa. Tee työtä kovasti ja joku päivä voit olla sijoittaja.. Voi voi voi... Vaikka miten sijoittaisi itse tienaamiaan tai perinnöksi saatuja tai lotossa voitettuja rahoja, niin niistä voitoista voi maksaa veroa ja silti jää itselle rahaa. Voi tehdä yrityksessä työtä ja maksaa itselle palkkaa.

Miten työn määrä voi vähetä verotuksen takia? Eihän verottaja koko tuloa vie, ainoastaan osan siitä. Kyllä sitä työtä on aina jonkun tehtävä. Turha tehdä työtä vain työn tekemisen ilosta. Tarpeelliselle työlle on aina kysyntää. Miten lisätyöstä voi tulla progressiivisen verotuksen takia kannattamatonta?

Luuletko, että lisätyöstä maksetaan oikeasti se veroprosentti, joka on sivutoimen verokortissa? :D

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #32

"Yrityksessä on paljon muutakin työtä kuin myynti. Jonkun on kuitenkin pakko tehdä asiakasrekisterit."

Nojoo, tuo 5€ olkoot sitten korvaus asiakasrekisteröinnistä. Tämän päälle maksetaan myynnistä, joka on se osaamista vaativa osa. Pitäsikö mielestäni pelkästä asiakasrekisteröinnistä maksaa kymppi tunnilta? Et voi olla tosissasi.

"On olemassa 18-vuotiaita, jotka asuvat omassa asunnossa. Heille ei riitä puolet 2000:sta kuussa."

Näin on, tulot on sovitettava menojen mukaan. Ja toisin päin. Pitäsikö työnantajan maksaa ylimääräistä, ihan vain että saisin asua omassa asunnossa? Eiköhän se ole minun vastuuni olla tarpeeksi hyödyllinen työntekijä, että minulle kannattaa maksaa.

Sijoittaminen ei vaadi mitään kymmenien tuhansien eurojen alkupääomia. Se, että Suomessa niin moni ihminen makuuttaa varallisuuttaan pankkitilillä nollakorolla, on mielestäni varsin typerää.

Miksi työn määrä vähenee työtä verotettaessa? Miksi alkoholia ostetaan vähemmän kun sitä verotetaan enemmän?? Väännetään rautalangasta ja otetaan esimerkki.

Jos tienaan vaikka aluksi bruttona 3000€. Oletetaan, että tästä jää verojen jälkeen 2000€. Sitten, mikäli haluaisin lisätä tienestejäni ja tekisin tuplamäärän töitä, saisin bruttona 6000€. Veroprogression takia käteen jäävä osuus voisi olla vaikkapa 3500, lienee melko lähellä oikeaa. Huomaatkos, lisätyöni hyödyttää minua vain puolet lisäpanoksesta. Mieluummin teen siis vähemmän työtä. Jos taas veroprosentti säilyisi samana, saisin 4000€ itselleni. Tuon ylimääräisen 500€ voisin käyttää vaikkapa uuteen kännykkään, josta valtio ottaisi 24% ALV:n. Valtio ei siis jää tässäkään tapauksessa tyhjin käsin.

Aika jännä, että joudun näitä juurta jaksaen selittelemään, kai sinulla jonkinlainen työura on :). Noh, ei siinä mitään.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #33

No, olipas lohkastu. Tosiaan luulin, että sinäkin luulet sivutuloverokortissa olevan prosentin olevan se lopullinen vero. Näin uskomattoman moni luulee.

Tottakai veron määrä kasvaa, kun tulotkin kasvavat. Mutta onneksi jää enemmän rahaakin. Tuolla tavalla kyllä voi ajatella, että tekee vähemmän työtä, koska se enemmän työn hyöty jää pienemmäksi. Tosin meillä on verotuksessa mahdollisuus vähentää esim. asuntolainan korot, joten joskus enemmän työtä voi olla kannattavaa. Ihan oikein, koska tuskin kukaan jaksais koko ikäänsä ylitöitä painaa. Työtä on hyvä myös jakaa.

Ihmettelen muuten sitä, että otat noin suuria kk-palkkoja esimerkiksi. Koska mielestäsi työtä voi tehdä 5€/h. Silläkin voi ostaa jotain esim. ruokaa, jos ei ole kovin kallista. ALV:n poisto voisi vähän auttaa. Taikka varmaan olisi kiva mennä kampaajallekin, ja kampaajakin, joka maksaa 24 %:n ALV:ia, varmaan mielellään ottaa vastaan asiakkaita.

Moni 18-vuotias osaa tehdä töitä ja oppii nopeasti. Sen takia on oikeus saada työstään palkkaa. Ei kaupan työt ole mitään ydinfysiikkaa.

Meidän on ihan turha jatkaa tätä keskustelua, koska en tule taipumaan. Olen edelleen sitä mieltä, että pääomatuloja ja palkkatuloja pitäisi verottaa samalla tavalla. Tämä varmasti auttaisi siihen, että palkkatulojen verotus lievenisi.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #34

Nuo esimerkkipalkat olivat nimenomaan esimerkkejä, eivät muuta.

Mitä valtion menoja leikkaisit ALV:n poistamisen jälkeen? Toimeentulotukeako? Vaiko terveydenhuoltoa? Ansio- ja pääomatuloverojen pitäisi olla yli 100% että tuo 15 miljardin vaje saataisiin katettua.

Sanot, etteivät kaupan ole mitään ydinfysiikkaa. Totta, siihen nähden 2000€/kk on varsin suuri palkka kouluttamattomalle ja työkokemusta omaamattomalle ihmiselle :).

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #35

Tuet voisivat olla pienempiä, jos hinnat laskisivat. En nyt varmaan ensimmäisenä toimeentulotukeen tai työmarkkinatukeen koskisi. En ainakaan työmarkkinatukeen, koska se on veronalaista. Toimeentulotukihan on harkinnanvaraista tälläkin hetkellä ja jos elämisen kulut olisivat pienemmät, sitä ei tarvitsisi ihmisten niin paljon hakea.

Asumistuen kanssa on se ongelma, että vuokrat ovat yleensä todella korkeita ja tuet hyödyttävät vuokranantajaa. Ennemmin saisi olla paljon halvempia valtion vuokra-asuntoja kuin nykyinen asumistukimalli. Tai sitten yksityisten omistamia vuokra-asuntoja ja valtion omistamia rinnakkain. Tämä tarjoaa paremmin mahdollisuuksia. Mutta tietenkin uusien vuokratalojen rakentaminen maksaa.

Ensisijaisesti valtion varmasti olisi leikattava kehitysapua ja tukipaketteja Euroopan kriisimaille.

2000 €/kk bruttona ei ole enää nykyään mikään iso palkka. Keskipalkka Suomessa on n. 3000 € kk. Jonkun kaupan kassan tehtävät oppii parissa päivässä, joten mitään koulutusta siihen ei tarvitse.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Toivoisin Tuulikki Ukkolan vastausta. Olen kommentoinut hiljattain Pia Kauman kirjoitusta, eikä hänkään vastannut. Monikin kommentoija toivoi hänen vastaustaan.

Ikävää, että meidän Usarin lukijoiden kommentit eivät kiinnosta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Suomi on kahdessa vuosikymmenessä rakentanut sellaisen järjestelmien, sääntöjen, valvojien ja ay-miesten bunkkerin, ettei täällä ole enää tilaa hengittää. Aina on joku valvomassa, aina on joku kumma laki, joka puuttuu aivan hulluihin asioihin. Ihminen ei ole minkään arvoinen, ellei hän noudata määräyksiä."

On muuten hassu juttu..kuinkas kauan kokoomus on päässyt hallituksessa vaikuttamaan asiohin?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ainakin tiedämme, että Kokoomus oli poissa hallituksista vuosina 1966-1987, jolloin kaikki hyvä keksittiin (mm. peruskoulu, poikkeuslaki, puoluetuki) ja säädettiin Suomen kansan nautittavaksi ;-)
Ihme, ettemme vieläkään ole oppineet ajattelemaan oikein ja samalla tavalla...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hah...mutta jostain syystä emme oppineet. Nyt kyllä toisaaltaan osaamme 20 vuotta hallituksen pääsystä. Eli ajattelemme kaikki asiat talouden ja rahan kautta.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ei ole kuollut ei. Oulustakin löytyy jo monta aktiivia.

Käyttäjän anttivesala kuva
Antti Vesala

Arvostan tätä kirjoitusta suuresti ja täsmennän vain sen verran, että olen entinen kokoomusnuori.

T. Antti Vesala 35 v.

Petri Haapa

Entiselle kokoomusnuorelle vähän laajempaa perspektiiviä mennesyyteen tarjoili eilinen Teemalta tullut Neljäs tie -näytelmä

Janne Hilden

Tutun kokoomuslaisen järjenjuoksun mukaan ihmiset ovat työttöminä vain omasta halustaan. Työttömyys on ihmisen oma vika.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Työttömyys on sen mahdollistavan järjestelmän vika, ei siitä yksilöä voi mielestäni syyttää. Työvoiman sääntely (esim. yleissitovat työehtosopimukset) on suurin este monen työllistymiselle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jo 1990-luvun alussa monet Esko Ahon hallitusta auttavat virkamiehet sanoivat, että julkinen sektori on aivan liian suuri. Kahdessa vuosikymmenessä se on vähintään tuplaantunut"

Ja kokoomus on ollut tässä ajassa suurimman osan hallituksessa.

Petri Haapa

Joo ei se kuollut ole, mutta on ruvennut pahasti haisemaan, kuoliossa kun on. Sitä haiskahtavaa osaa liberalismista kutsutaan libertalismiksi ja josks jopa sellaisella yltiöpäisellä nimityksellä kuin uusliberalismi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onks se sitä mitä se Matti Linnavuori terrierinä puolustaa?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Paitsi että Saksassa liberaalit putosivat juuri valtiopäiviltä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toivoisin Suomen liberaaleille samaa kohtaloa, jos niitä vielä eduskunnasta löytyy!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Isovanhemmat "ymmärtävät" lastenlapsiaan paremmin kuin näiden omat vanhemmat,osittain siksi, että kyseisten lasten aikanaan aikuisina päästessä merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan toteuttamaan ajatuksiaan , tietävät isovanhemmat olevansa jo turvallisesti mullan alla.

Blogisti voisi hyvinkin olla kyseisten kokoomusnuorten isoäiti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvinvointivaltio meni jo. Nyt viedään sivistysvaltion rippeet.

Sampo Vallius

Eiköhän tuosta surkeasta vaalimenestyksestä voisi oppia ainakin sen, että muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, "suomen kansan syvät rivit" eivät kaipaa liberalismia ja sen kummallisia ajatusrakennelmia? Kutsukaa meitä vaikka tyhmiksi, mutta esimerkiksi minä en ymmärrä, vaikka kuinka yrittäisin, että mikä autuus siitä seuraa, jos jokaisen tulee pärjätä ns. omillaan. Siis ilman sosiaali- ja työttömyysturvaa. Jokainen on tiettyyn rajaan asti toki oman onnensa seppä, mutta meillä on vaan aina keskuudessamme paljon niitä, jotka eivät osaa, ymmärrä tai oikea-aikaisesti edes yritä takoa. Sitä kuuluisaa Schubakin heikompaa ainesta.

En yhtään enempää ymmärrä miksi kaikki valtion omaisuus pitäisi myydä? Se mitä et omista, et myöskään hallitse. Valtionyhtiöiden myyntiä on seurannut aina sama kuvio: ensin meni päätäntävalta ja kotvasen päästä meni työpaikat. Ja fyffet taskuunsa käärineet kaverit vetoavat kirkkain silmin ilkeisiin markkinavoimiin. Samalla kaikki työpaikat keskittyvät muutamaan kasvukeskukseen. Valtionyhtiön sijainnin sentään voisi hallitus itse päättää. Ja mitä sitten, jos firma ei tee huipputulosta, jos hyväkin tulos olisi kyllin? Onko kaikilla oikeasti parempi olla alituisen ahneuden seurauksena?

Sama juttu tuon kaiken sääntelyn vihaamisen kanssa. Jos valtio ei tukisi, ohjaisi ja valvoisi vaikkapa kehitysvammaisten asuntojen takentamista, niin kuka kumma niitä silloin tekisi? Ja jos joku tekisi, niin millaisia? Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, että tietää vastaukset.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei ole liberalismi kuollut. Minä elän.

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

KNL taivoiteohjelmassa on monta äärioikeistolaista kohtaa, kuten päihdeongelmaisille vain leipää, tasavero,kehitysapurahat poistetaan ja kiintiöpakolaisia ei oteta.
Näillä teeseillä ei voida olla Suomen suurin puolue eikä edes toiseksi tai kolmanneksi suurin.
Angela Merkel voitti vaalit, koska hän tekee sosiaalista markkinataloutta. Hänen kannatuksensa on 40%. KNL on kaukana siitä.
Saksan liberaalit kuolivat pois.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"pakolaiset ja
turvapaikan hakijat eivät ole rasite, vaan suoranainen siunaus maassa, jossa on
liikaa niitä, jotka eivät haluaisi tehdä töitä"

Eihän euroopassa olekkaan kuin 26 miljoonaa työtöntä+tempputyöllistetyt(es.jotka suomessa siivoavat tilastoja).
Olisikohan aihetta pikkasen päivittää "tietojaan" tälle vuosikymmenelle ,edes.
Sitähän voi kokeilla elää 1200 euron palkalla ja miettiä sen jälkeen kuinka suu pannaan.
Eiköhän se mene jo lounaaseen näillä hukkasyöjillä joita kansaedustajiksi kutsutaan+muut luontaisedut ja eläkkeet sekä suojatyöpaikat.

Tietonsa julkistaneista euromaista kehnoin työllisyystilanne oli kesäkuussa Espanjassa, jossa 26,3 prosenttia työikäisistä oli vailla työtä.

Kreikan kesäkuun lukuja Eurostatin tilastossa ei vielä ole, mutta viimeisin luku huhtikuulta näytti pahoissa talousvaikeuksissa olevalle maalle 26,9 prosentin työttömyyttä.

Muista velkakriisin kovimmin koettelemista maista Portugalissa työtä vailla oli kesäkuussa 17,4 prosenttia, Kyproksella 17,3 ja Italiassa 12,1 prosenttia työikäisistä.

Matalin työttömyys oli puolestaan Itävallassa, jossa työttömyysprosentti oli vain 4,6. Euroopan suurimman kansantalouden Saksan työttömyysprosentti oli myös euroalueen alhaisimpia eli 5,4.

Suomessa työttömyystilanne on euroalueen keskimäärää parempi. Eurostatin lukujen mukaan työttömyysprosentti laski kesäkuussa 8,0:aan toukokuun 8,1 prosentista.

Toimituksen poiminnat